Luonnon ja ihmisen hyvinvointi korostuivat tänään päättyvässä YK:n biodiversiteettikokouksessa

Tiedote 29.11.2018 klo 16.51
koralliriutta
© Kuva: Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö

YK:n biodiversiteettikokous on päättymässä torstai-iltana Egyptin Sharm El-Sheikhissä. Luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 14. osapuolikokouksen (CBD) tärkein tavoite oli tehostaa toimia luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Neuvotteluja käytiin tiiviisti kahden viikon aikana yli 180 maan voimin.

Lähtötilanne Egyptin kokoukselle oli kaksijakoinen. Vuonna 2010 maat sopivat Japanissa tavoitteista ja toimista luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Viimeisimmän tieteellisen tiedon valossa jo ennen Egyptin kokousta tiedostettiin, ettei kaikkia tavoitteita tulla saavuttamaan määräaikaan mennessä. Edistysaskelista huolimatta lajien ja elinympäristöjen kato on jatkunut maailmanlaajuisesti. Egyptissä pyrittiin yhtäältä kirittämään nykyisiä tavoitteita ja toisaalta suuntaamaan katseet kahden vuoden päästä Pekingissä järjestettävään kokoukseen.

Vuoteen 2020 viitattiin Egyptissä jo ennalta ”luonnon supervuotena”. Silloin on määrä sopia uusista tehostetuista tavoitteista ja sitoumuksista, jotta luonnon ja ihmisten hyvinvointi voitaisiin turvata vuoteen 2050 mennessä. Egyptissä muodostettiin kahden kokopäiväisen puheenjohtajan vetämä työryhmä, joka edistää tavoitetta seuraavan kahden vuoden aikana. Myös yksityinen sektori kannustetaan mukaan Action Plan to Beijing -ohjelman avulla.

Luonnon monimuotoisuudesta valtavirtaa

Kaksi vuotta sitten Meksikon Cancunissa järjestetyssä edellisessä biodiversiteettikokouksessa korostettiin valtavirtaistamisen merkitystä eli luonnon monimuotoisuuden huomioimista kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Aihe oli myös yksi Egyptin kokouksen pääteemoista. Cancunissa tehtyä päätöstä biodiversiteetin huomioon ottamisesta maa- ja metsätaloudessa, kalastuksessa ja matkailussa täydennettiin nyt koskemaan myös energia- ja kaivostoimintaa, infrastruktuuria, valmistavaa ja jalostavaa teollisuutta sekä terveyssektoria. Kiertotaloutta ja muita luontoa turvaavia ratkaisuja korostava päätös ansaitsee huomiota myös Suomessa – niin elinkeinoja ohjaavalta hallinnolta, toimialojen yrityksiltä kuin kulutuspäätöksiä tekeviltä kansalaisilta.

Yritysten, tieteen ja päätöksentekijöiden välisen vuoropuhelun vauhdittamiseksi Sharm El-Sheikhissä järjestettiin erillinen Business & Biodiversity Forum, johon osallistuivat Suomesta ympäristöministeriö ja yritysvastuuverkosto FIBS.

Tärkeitä päätöksiä suojelualueista

Egyptin osapuolikokouksessa tehtiin luonnonsuojelun ja suojelualueiden kannalta merkittävä päätös niin sanottujen muiden tehokkaiden alueellisten suojelutoimien määrittelemisestä. Tällä viitataan alueisiin, joilla lakisääteisillä suojelualueilla ja niitä täydentävillä muilla toimilla pyritään saada suojelluksi yhteensä 17 % maa-alueista ja 10 % merialueista vuoteen 2020 mennessä. Suomi liittyi monien muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa kumppanuuteen, jossa suojelutavoitteen saavuttamista vauhditetaan seuraavan kahden vuoden aikana. Yksi keino toteuttaa tavoitetta ovat vapaaehtoiset suojelutoimet, kuten kansallinen METSO-metsiensuojeluohjelma.

Kokouksessa keskusteltiin alustavasti myös ehdotuksesta, jonka mukaan Suomen kansalliset kaupunkipuistot voisivat toimia kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelun yhdistävänä maailmanlaajuisena mallina. Arvioiden mukaan kaupunkien väkimäärä kasvaa yli 2 miljardilla asukkaalla vuoteen 2050 mennessä ja kaupunkien pinta-ala laajenee Kolumbian kokoisella alueella. Tämä korostaa entisestään tarvetta kaupunkiluonnon suojeluun.

Egyptin osapuolikokouksessa neuvoteltiin myös ekologisesti merkittävien merialueiden (Ecologically or Biologically Significant Marine Areas, EBSAs) luettelon päivittämisestä. Nämä ovat alueita, joiden turvaamisella on erityisen suuri vaikutus meriluonnon monimuotoisuudelle. Itämerestä luetteloon lisättiin yhdeksän aluetta, joista neljä sijaitsee kokonaan tai osittain Suomen aluevesillä: Perämeren pohjoisosa, Merenkurkun saaristo, Ahvenanmaan saaristo ja itäinen Suomenlahti. Kyse ei ole uusista suojelualueista, vaan tieteellisestä määritellystä, jota voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi merialuesuunnitellussa. EBSA-alueiden kuvaukseen liittyvistä prosesseista ei saavutettu vielä lopullista sopua ja niiden osalta käsittely siirtyi vuoden 2020 neuvottelupöytiin.

Pölyttäjäkato huolettaa

Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin tutkimukset pölyttäjien määrän vähenemisestä puhuttivat Egyptissä. Pölyttäjäkato uhkaa suoraan ruokaturvaa, sillä lähes kaikki käyttämämme ravinto on yhteydessä pölyttäjiin. Esimerkiksi Kiinassa hedelmäpuita pölytetään jo osittain käsin. Pölyttäjäkadon taustalla vaikuttavat muun muassa torjunta-aineet, elinympäristöjen heikentyminen ja ilmastonmuutos.

Sharm El-Sheikhissä hyväksyttiin toimenpideohjelma, joka sisältää konkreettisia ohjeita pölyttäjäkadon torjumiseksi niin päätöksenteon, paikallisyhteisöjen kuin maatalousyrittäjien tasolla. Myös Suomi on käynnistämässä kansallisen pölyttäjästrategian valmistelun.

Egyptissä järjestettiin samaan aikaan omat kokoukset geenivarojen saatavuutta säätelevälle Nagoyan pöytäkirjalle ja Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjalle. Neuvottelut geenivarojen hyödyntämisestä ja uusista geenitekniikoista jatkuivat loppumetreille saakka. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat, geeniperimän muokkauksesta syntyvät uhat pyritään saavutetun sopimuksen mukaan selättämään riskejä arvioimalla ja noudattamalla varovaisuusperiaatetta.

Sharm El-Sheikhin biodiversiteettikokoukseen osallistui kahden viikon aikana yhteensä noin 10 000 asiantuntijaa miltei kaikista maailman maista. Neuvottelujen lisäksi Suomi oli näkyvästi mukana järjestäjänä tai osallistujana yhdeksässä sivutapahtumassa sekä ennen osapuolikokousta järjestetyssä korkean tason osuudessa.

Lisätietoja kokouksesta:

Lisätietoja:

Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen, p. 0295 250 079, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, p. 0295 250 321, etunimi.sukunimi@ym.fi